Toisinaan asiat ovat erittäin mustavalkoisia, mutta eilisen keskustelun jälkeen väriskaala on sama kuin yksisarvisen paskalla, eli koko helvetin sateenkaari. Tuntuu kuin olisin ollut aivan pimennossa asioista ja nyt näen sen kuuluisan valon tunnelin päästä. Joku siis vihdoin kaivoi älypuhelimensa taskusta ja huomasin sen valon kajon horisontista. Olen kieltämättä ollut hieman idiootti, mutta uusien tietojeni avulla voin korjata tilannetta ja ajaa päivityksen järjestelmääni...
Viimeinen viikko on tuonut mukanaan jälleen uusia tuulia ja uusia näkökulmia, mutta en siltikään ole eri ihminen. Sydämeni huutaa edelleen samaa kuin ennenkin. Järkeni on kuitenkin hieman paremmin sydämeni tahdissa. Kaiken kaikkiaan voin siis sanoa olevani oikealla polulla, joskin alikansioita on pari liikaa edelleen. Ehkä ensi kerralla päästään siivoamaan niitä pois...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti