Pride-viikko oli ja meni. Matkasin ite perjantaina kohti pääkaupunkiseutua ja kavereita. Matka alkoi Espoosta, jossa tuli nautiskeltua juomasta jos toisestakin. Tulipahan taas vedettyä hieman karaokeakin. Ei pöllömpi perjantai...
Lauantaina matka jatkusi sitten kohti Helsinkiä ja Kansalaistoria. Elämäni ensimmäinen Pride-puistojuhla. Tuli tehtyä samalla kaksi reissua - eka ja vika. Onhan se hienoa, kun jengi kasaantuu yhteen juhlimaan tasa-arvoisuutta jne, mutta mä en jotenkaan kokenut oloani mukavaksi siellä. Se, että olen homoseksuaali, ei tee musta automaattisesti Prideläistä. Mun henk.koht. näkemys siitä tapahtumasta oli helvetti. Näin kyllä siellä kavereita, joka on aina luksusta...
Pari tuntia jaksoin siellä ihmismassassa olla ja matka jatkui kohti Kannelmäkeä. Siellä kokkailtiin ja hengailtiin taas yhden kaverin kanssa. Valmistauduttiin henkisesti sunnuntaina tapahtuneeseen muuttoon. Ihan hauskaa huomata, kuinka aika kului, vaikka lähinnä se ilta vaan juoruiltiin ja katottiin kauhua. Okei - ja mä leikin sen koirien kanssa :D
Sunnuntaina olikin sitten aamulla toisilla käynnistymisvaikeuksia, joten keitin kahvit ja toimitin ne sänkyyn asti. Virhe - koska heti mietittiin taka-ajatuksia :D Vietiin kaverin uudelle kämpälle laatikoita ja polttopuita ja sitten toi mun rakas vara-aviomies tuli poikkeen kahville. Siinä hetki pulistiin ja polteltiin tupakkaa ja sit se alko iskeen...
Vuosia oon ollut sitä mieltä, että suurkaupunki ei mulle vaan sovi. Vietettyäni aikaa kuitenkin siellä, kavereiden kanssa, tajusin jotain tärkeää. Sillä ei oo väliä kuinka iso paikka on, vaan sillä kenen kaa saat jakaa sen paikan. Eli ehkä, huom EHKÄ löydän itseni vielä Helsingin suunnalta :)
xoxo M.D.S.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti