Miltä se tuntuu, kun sä tiedät sen sisälläs... ©

Kaiken jälkeen tässä taas ollaan,
en edes tiedä mistä voisin alottaa/
Eilen oisin voinut mennä vannomaan,
etten enää ikinä mitään tuntiskaan/
Sit sä tuut ja vaan luikertelet takaisin,
en tiedä mitä viestiis ees vastaisin/
Anelet vaan, että anteeks antaisin,
mitä väliä sillä on, vaikka rakastaisin/
Sait mut hukkumaan kuivalla maalla,
muistanko ees millaista oli olla pinnalla/
Toivoi tyhmänä, että pysyisit rinnalla,
mutta ethän sä siinä edes halunnut olla...


Onko sillä väliä mitä mä sulle vastaan,
ei se kumpaakaan pysty enää pelastaan/
Sä oot sekasin ku seinäkello tunteineen,
joten voit paeta rauhassa ja lähtee meneen...


Miltä se tuntuu, kun tiedät sen sisälläs,
sulla oli kaikki mitä halusit vierelläs/
Mutta sä ajoit sen kauas pois luotas,
suoranaisesti heivasit vaan pois oveltas/
Miltä se tuntuu, kun tiedät sen sisälläs,
kaipaat sitä kun se ei oo enää vierelläs...


Itke vielä kerran kyynelees ja nukahda niihin,
kai se suru joskus vaihtuu tunteisiin muihin/
Kun se päivä koittaa - palaa näihin sanoihin,
alussa jo kerrottiin "Tää päättyy kyyneleihin..."


Miltä se tuntuu, kun tiedät sen sisälläs,
sulla oli kaikki mitä halusit vierelläs/
Mutta sä ajoit sen kauas pois luotas,
suoranaisesti heivasit vaan pois oveltas/
Miltä se tuntuu, kun tiedät sen sisälläs,
kaipaat sitä kun se ei oo enää vierelläs...


Tää sirkus on aika viedä päätökseen,
ei jaksa enää alkaa pelleileen/
Puhuit ettet ois kun muut ennen sua,
ettet koskaan vois satuttaa mua/
Niin paljon menit lupamaan turhaan,
kun pahiten päädyit satuttaan...


Miltä se tuntuu, kun tiedät sen sisälläs,
sulla oli kaikki mitä halusit vierelläs/
Mutta sä ajoit sen kauas pois luotas,
suoranaisesti heivasit vaan pois oveltas/
Miltä se tuntuu, kun tiedät sen sisälläs,
kaipaat sitä kun se ei oo enää vierelläs...