Ja mä muistan ne illat siel kallion reunalla,
Kun nojailtiin maisemii katellen siin kaiteella/
Kerro mulle vieläkö tunnet samoin ku sillon,
Tiedän kyl ettei asiat oo enää niinku sillon...
Olit ujo tyttö ku tavattiin etkä puhunu juurikaan,
Silti aika äkkiä tajusin kuinka sua kaipasinkaan/
Tajusin mitä mulloli edessä,
Siinä kun sä olit mun sylissä/
Enkä ees ollu mitään etsimässä,
Kun oli just tulleit haavoi sydämessä...
Sä oot kohdellu mua uudella tavalla,
Mulle oikestaan aiemmin tuntemattomalla/
Oot opettanu, et on ookoo välillä hajoilla,
Ettei aina tarvii yksin murheisiin vajoilla/
Kai mä siis vihdoin sain mitä tilasin,
Kun vihdoin sut sillon tavata uskalsin...
Ja mä muistan ne illat siel kallion reunalla,
Kun nojailtiin maisemii katellen siin kaiteella/
Kerro mulle vieläkö tunnet samoin ku sillon,
Tiedän kyl ettei asiat oo enää niinku sillon...
Kyl mä mietin monesti, et uskaltaaks ees rakastuu,
Ihan liian monta kertaa tullu ansaan astuttuu/
Kunnon jalkamiinoihin, joihin ei ois pitäny koskaan astuu,
Mut eihän sille mitään voi, kun polultaan pois ajautuu...
Vielä tulee se päivä ku tipun toiselle polvelle,
Mut ennen kerron tän sulle...
Ja mä muistan ne illat siel kallion reunalla,
Kun nojailtiin maisemii katellen siin kaiteella/
Kerro mulle vieläkö tunnet samoin ku sillon,
Tiedän kyl ettei asiat oo enää niinku sillon/
Tiesitkö sillon jo, että voisit rakastuu,
Arvasitko saavas siihen vielä vastakaikuu/
Sun kanssa haluun sinne onnelaan kurkottaa,
Ottaa riskin, et painovoima alas pudottaa...
x.o.x.o. M.D.S.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti