Ole rehellinen itsellesi, jotta voit olla rehellinen muille...

Hiljaa ajaudun syvemmälle kuin haluaisin,

liian nopeasti ajatukseni pahimpaan iskeytyy/

Toivon kai etten ihan kaikkea enää muistaisi,

kun pelkään liikaa mitä tästä kehkeytyy/

Riittääkö rakkaus ja kestääkö se loppuun asti,

vai löytyykö onnellinen loppu vain saduista/

Taas kerran katsot mua aivan liian ihanasti,

mutten sulle kaikkia korttejani vielä paljasta/

Mun kai pitäisi edetä tässä suhteessa hitaasti,

mutta kuka oon hillitseen ja kahlitseen rakkautta...

Rikon rajojani päivittäin ja se pelottaa paljon,

kerron kaiken karskisti suoraan mitään salaamatta/

Mistä muuten tietäisin mihin kaikkeen valmis oon,

ei mikään asia selviä jos jättää ne kokeilematta/

Joten tartun hetkeen ja koitan vaan luottaa,

tarjoon sydämeni kera mahdollisuuden särkee sen/

Tieto lisää tuskaa ja väärille raiteille johdattaa,

mutta lupaan kuitenkin jälleen näyttää oikeen tien/

Annan siis rehellisyyden mua rohkeesti kuljettaa,

sen avulla saan tasan sen mitä ikinä mä ansaitsen...

Oot niin kaunis etten sanaakaan ulos saa,

muttet sanoja kai arvostaiskaan/

Rakastan sua päivä päivältä enemmän,

silti oot siinä aina vaan vähemmän...

Oon nähnyt kuinka suhteita tuhotaan,

vaikka kuinka toisin piti niidenkin mennä/

Oon nähnyt kuinka ikuisuutta uhotaan,

mutta ilman siipiä ei mikään pitkälle lennä/

Kuin lintu ilman siipiä tässä maailmassa,

lentämään on monet täällä pyrkineet/

Siinä huomaa liian äkkiä olevansa maassa,

kun loppuu juostessa kalliosta jyrkänteet/

Sama asia pätee kaikkineen rakkaudessa,

eri teille sen takia monet ajautuneet...

Oot niin kaunis etten sanaakaan ulos saa,

muttet sanoja kai arvostaiskaan/

Rakastan sua päivä päivältä enemmän,

silti oot siinä aina vaan vähemmän...

Haluaisin tähän uskoa oikeasti tosissaan,

että rakkaus voisi meitä pitkälle kantaa/

Mutta jossei ajatukset pysy toisissaan,

ei voi myöskään rakkaus enää kohtaa/

Pitääkö siis myöntää itselleen tosiaan,

ettei meidän rakkaus taida enää jaksaa...

Oot niin kaunis etten sanaakaan ulos saa,

muttet sanoja kai arvostaiskaan/

Rakastan sua päivä päivältä enemmän,

silti oot siinä aina vaan vähemmän...

Oot vaan kauniimpi päivä päivältä,

vaikka joudunkin katsoon etäältä/

Rakastan sua kunnes mut aika jättää,

rakastan sua kunnes mun sydän pettää...

©