Voiks
tää olla tottakaan ©
Katon
sua pohtien, et vihdoinko löysin sen/
Unelmieni
naisen, seuraatko mua jos vien/
Kerron
salaisuuden, en uskonu saavani tilaisuuden/
Oot
niin kaunis, sellanen jonka löytää vaan unis/
Unohdun
sun silmiis, en tajuu keskittyy sanoihis/
Eli
sanahelinää, ei pahalla eikä tahallaan siltikään/
Saat
vaan ajatukset lentään, enkä tajuu enää mitään/
Palautit
mun uskon rakkauteen, tulevaisuuteen/
Ei
enää välii mihin meen, ihan sama mitä teen/
Jatkuvalla
syötöllä tuut mieleen, taas jäin meitä kelaileen/
Ennen
maalailin taivaanrantaa, rakensin pilvilinnaa/
Just
kun luulin että kaikki oli kohillaan,
alko
myrskytuuli puhaltaan...
Kysyn
hiljaa voiks tää olla tottakaan,
taas
palaset totaalisen hajallaan/
Mites
tästä enää ylös noustaan,
kun
aina vaan valheisiin kaadutaan/
Mut
kerro mulle voiks tää olla tottakaan,
sun
kanssas kaikki vaan pysyy kohillaan...
Helppo
olla vaan ja päiväst toiseen rakastaa/
En
haluis
vierestäs herää, vaik aamu jo sarastaa/
Ekaa
kertaa elää saan ilman, että mua vahditaan/
Kai
se on sit niin, tää kai meille suunniteltiin/
Toisiimme
eksyttiin, sattumalta sanat oikeet vaihdettiin...
Kysyn
sulta voiks tää olla tottakaan,
rakastun
aina vaan suhun uudestaan/
Sun
hymys ottaa mut valtaansa,
sullon
lämpöö syvällä katseessas/
Mut
kerro mulle voiks tää olla tottakaan,
sun
kanssas kaikki vaan pysyy kohillaan...
Kukaan
ei huomista voi ennustaa,
mut
ei anneta sen meitä hidastaa/
Ei
menneisyyttään voi muuttaa,
joten
miks jäädä siihen roikkumaan/
En
vielä
hetkeen
tuu oleen polvillaan,
joten
mennään rauhas askel kerrallaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti